778

21.10.2025

KAKSIN KAUNIHIMPI

Totta se tosiaankin on: kaverin kanssa uskaltaa voida paremmin! Se pätee sekä olemiseen että tekemiseen ja yhdessä mielipiteiden muodostamiseen. Parhaissa suhteissa saa olla ihan eri miletä, mutta kuitenkin tosi hyvä ellei paras ystävä.

En ole eläessäni näyttänyt keskisormea kenellekään tositarkoituksella. Enkä näytä nytkään, en edes vihervasemmistolaisuudelle, vaikka kuvassa köllöttääkin kaksi porsaan sisäfilettä uunivuoassa kasvisten kanssa. Kaiken ruuan hinnoista puhuttaessa on aina ajateltava syntyvä hukka ja sen hinta. Ostin eilen kukkakaalia ja maksoin tosi paljon pois heitettävistä, vihreistä kaalin kuvun ympäryslehdistä. Lihan kohdalla on sama juttu. Lihakeiton lihassa on hylkyyn tai koiralle meneviä ränttyjä. Mitä valmiinpi on käytetyn lihan aste, sitä vähemmän hukkaa. Tämän takia file ei olekaan niin hirmuisen kallista syötävää. Jokainen suupala on täyttä tavaraa. Ja kun ruuan vielä valmistaa kiduttamalla noin 125-150 asteen lämmössä – jää arvostettavaa luppoaikaa ruuan valmistajalle itselleen. Yksin muhii mahtava herkku ainakin kolme tuntia ilman sen suurempaa keittiösotkellusta valmistusastioineen ja vartioimisineen.

Katselin viikonloppuna aina yhtä paljon elähdyttävää vanhaa elokuvaa: Kuolleitten runoilijoiden kerhoa. Siinä kirjallisuutta opettava opettaja käyttää erilaista pedagokiikkaa toisiin verrattuna ja saa tosin potkut, mutta myös erinomaisia kasvatustuloksia aikaiseksi. Kohtaus, jossa kirjallisuuden opintojen kulkuun kuuluu pöydälle nouseminen, siis kirjaimellisesti – on mahtava huomio. Pojat seisovat vuorollaan opettajan pöydällä ja katselevat tilaa ja elämää edes pikkuisen erilaisesta perspektiivistä. Sama elämä näyttää erilaiselta, kun sitä tutkii uudesta näkövinkkelistä – ja niin näyttävät haasteet ja mahdollisuudetkin! Katsantokulman vaihtaminen on siis marmatusta toimivampi vaihtoehto.

Tarjoilen nyt siis tässä seuraavaksi unohdetun näkökulman. ”Turvaa Herraan ja tee, mikä hyvää on. Asu maassa ja noudata totuutta. Tästä syntyy elänilo Herrassa. Ja Herra antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa!” Ja sitten: kun kitiset kielteisestä, nouse pöydälle, sillä tämä näkökulma on tietenkin unohtunut. ” Iloitse kaikista kiusauksista ja kiusasta. Ne saavat aikaan uskon kestävyyttä kaikkien koettelemusten melskeessä. Tästä taas seuraa kärsivällisyyden lisääntyminen, joka tuottaa täydellisen teon! Tämä on resepti siihen, että olisimme täydelliset ja eheät, eikä meiltä mitään puuttuisi.”

Elokuvaan palatakseni: älkäämme opiskelko kirjailijoita, vaan heidän ajatuksiaan. Niitä on siivittänyt intohimo elämää kohtaan kaikkine havaintoineen ja tapahtumakulkuineen. Ajatus on näkökulman alku. Pöydällä seisten sen voi löytää kaikkein nopeimmin, sillä emmehän halua jankata ja jahkata. Mitä kauemmin pöydällä seisoo sitä suurempi riski on putoamisesta!