752

30.08.2025

HYVÄ KELLO

Hyvä kello kauas kuuluu, paha paljon kauemmas! Kissankellot eivät paistattele päivän politiikassa, vaan selviytymisessä. Sydän sulaa, kun katselen viimeisten kellojen pyrkimistä valoa ja valmiina olemista kohti. Kastepisarat kellon kupeessa ovat kuin kyyneleet. Laitetaanko yrittänyt!

Nyt tarvitaan menopaussia: menemisen paussia poliittiseen rasismikeskusteluun! Hullu huutelu Keskisarjan sanavalinnoista ei ole enää ihan järkevien ihmisten puuhaa. Mutta politiikka onkin esilläolemista, mielellään toista mollaamalla. Jos kaikki tämä nokitteluenergia käytettäisiin asioiden hoitamiseen, saattaisivat ne olla kokonaan toisella tolalla. Onko siis huonolaatuisia ihmisiä olemassa. Voi, miten helposti voimme sanoa, että kyllä on. Olemme kaikki syntisiä, vaikka emme ehkä ihan maallisen lain määritelmän mukaisia rikollisia. Toinen on terveempi kuin toinen, toinen toista koulutetumpi. Toinen on erilaisempi kuin tavallinen ja yleinen. Yksi käyttäytyy hyvin, toinen hyvin huonosti. Yksi on verbaalivirtuoosi, toinen käyttää sanoja töksähdellen, joskus jopa mauttomasti. Yksi on tyhmäntahmea tai tyhmänrohkea, ellei sitten tarkoitushakuinen ja provosoiva. Toinen osaa kielen kiemurat, että saa sanotuksi ja välttyy silti rasismisyytöksiltä. Yksi näkee mörköjä joka nurkassa, toinen ei tiedä, mikä se mörkö oikeastaan on. Jos olisin rasismin kohde, saattaisin loukkaantua myös siitä, että miten avuttomana ja osaamattomana minua oikein pidetään – kun minua on puolustettava vauvasta vaariin. En ole objekti, vaan kokonaisvaltainen subjekti! Minulla on myös yhteiskuntavaikutteinen ääni, jota toistaiseksi saan ja voin myös käyttää. Kun tarjotaan uhriutumista menettelytavaksi, siihen on hirmuisen helppo tarttua. Sokeat sokeain taluttajat ovat ikuinen yhteiskuntaongelma, vaikka rasismi-sanaa ei olisi olemassakaan.

Mikä menee meidän kaaliin- häh! Pankaapas merkille, laittakaa lanttuun. Jaahas, syksy vaikuttaa siis sanavalintoihinkin! Mutta nyt olen nähnyt selvän todisteen profeetallisen sanan toteutumisesta: Eurooppa harkitsee puskurivyöhykettä Ukrainan rajalle. Proofeetallinen ilmoitus kertoo, että Ukraina menettää suurin piirtein ne alueet, jotka Venäjä on itselleen kaapannut. Ukraina puhuu kaiken takaisin saamisesta ja Eurooppa yrittää rauhaa niin kovasti, että on valmis antamaan ryöstäjälle sen rikollisesti hankkiman saaliin. Antaapas akan olla järvessä: se näkee, joka elää.

Ja puhelinmyynnin kokonaiskiellolle hurraan ja kovasti. Puhelinmyyjä ottaa itselleen oikeuden herättää minut päiväunilta ja tyrkyttää jopa agressiivisesti sitä, mitä tarjottavana on. Puhelinmyyjä voi käyttää ymmärtämättömiä hyväkseen. Hän on yksi niistä ihmisistä, joka käyttää omaisuuttani haluamallaaan tavalla, tulee iholle, vaikka ei ole kutsuttu eikä annettu lupaa. On kivoja myyjiä ja ihan kamalia. Jää vielä huono omatuntokin, kun tulee pakotetuksi painamaan luurin vain yksinkertaisesti kiinni. Jankkaaja ei hellitä muuten. Kaikki, mitä he tarjoavat, on saatavilla muutenkin kuin puhelimessa kauppaa käymällä – tavaran laatua arvostelematta. Olen langennut tähänkin. Sanonpa näin, miten vastaa psykologian värittämän pakkomyynnin ammattilainen. Minua on auttanut ehta rehellisyys: kuule, en osta ja ellet nyt lopeta, pissiin pöksyyni. Yllätetyksi tullut myyjä! Mutta mitä puhelinnumeroni kohdalle kirjataan: meni pissalle, soitetaan uudelleen.