766

04.10.2025

HALKOVARTIJA

Tähän on varmasti tosi hyvä ja luonnollinen selitys. Vaan kun ei voi kysyä, saa sommitella omia vastauksia. Ohikulkumatkalla olemme panneet merkille merkillisen koivuhalon. Se on vartioinut ulko-ovea jo hyvän aikaa. Muuten tyhjä terassi, mutta halko tokottaa ovenvartijana. Onko se jokin salainen merkki? Talo ei näytä vihamieliseltä, tuskin siis saa ensimmäisenä halosta! Jos eläisimme kotijumalien aikaa, voisi halko olla koivuvartijana ikään kuin modernina pyhänä puuna. Kerron kun tiedän. Seuraaamme halkodilemmaa silmät tarkkoina, koska parempaakaan viihdykettä ei ole näköpiirissä. Harmi vain, että kovin tutuksi käyvä halko kyllä varmaankin jonakin päivänä siirtyy syrjään tehtävästään – ellei se sitten paikkaa rikki menneen ovikellon virkaa. Tai sitten se on ihan arkisesti oven pönkä tuuletusta tehtäessä.

Metkasti kävi yksiin päivän tunnussana. Sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia ja rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut! Että sil viisiin.

Eläinten älykkyyttä mitattaessa pisteitä saa, kun osaa käyttää työkaluja. Apina, joka kaivaa tikulla matoa puunkonkelosta on siis älykäs kädellinen työkalujen käyttäjä. Itse en ole ikinä saanut yhtään pistettä, vaikka kuinka olen kepakoitten kanssa luonnossa liikkunut. Ei voi laittaa ansioluetteloonkaan. Mutta kyllä vähän kyseenalaistan ajatustamme älykkyyden määrittämisessä. Uusi kahvinkeitin on minulle kauhu uuden käyttöohjeen takia. Väline on, mutta neuvomatta voi kahvi jäädä keittämättä. Olen siis siltä osin älytön – vai olenko sittenkään. Luovuus ja ratkaisukeskeisyys ovat vaikeammin mitattavia, mutta varsin toimivia. Voin pyytää apua tai käydä kahvilla naapuruston huoltoasemalla. Kun yksi tuhahtaa, että pidä tunkkisi, voi meikäläinen sanoa, että tukehdu sitten pyöniisi – voi sitä kahvia ilman keitintäkin juoda.

Meillä vieraili nuori, joka käytti vallan mainiota, vanhaa ilmaisua. Hän sanoi, että syödään sitten niitä sipsejä illan tuntumassa. Hymyilytti! Oletko kuullut tuon sanonnan mummiltasi. Joo! Siihen toinen veijari hohottaen: ai että minäkin kävin juuri veskissä pöntön tuntumassa. Rontti, et kyllä varmasti uskaltanut käydä … tuntumassa.