915

23.04.2026

F. KAHJO

Pensselöity meksikolainen pikku uuni ristittiin Friidakahjoksi maan taiteilijapersoonallisuuden Frida Kahlon mukaan. Mikä pönttö! Vaan kaikki riippuu sittenkin seurasta. Jos patiolla on jo kirkuvankeltainen kiikkutuoli, on tässä sisustuksessa vakka kantensa valinnut. Yksin kauhea tai ei mitään – sopivassa seurassa katseenvangitsija. Mitä opimme tästä! Jos siis elää ja toimii pönttönä pönttöjen seurassa, kukaan ei huomaa mitään outoa. Jos joku arvostelee, et ehkä olekaan täyspönttö!

Lasten laukoma Kevätpörriäinen lanseerasi maailman vaarattomimman aseen: pieraSINKO. Vähänpä tietävät biologisten aseiden asemasta ja vallasta. Kuinka monta sosiaalista tilannetta on mennyt haistatteluksi ja noloudeksi tämän aseen käytön takia. Ääntä voi yrittää peitellä viheltämällä tai rykimällä. Laukaisija henkilöityy sillä persoonalla, joka vaivihkaa kulmiaan kurkistellen poistuu paikalta – en se minä ainakaan ollut. Juu, paukku seurassa palauttaa tilaa ympärille!

Kevätpörriäisestä innoitusta ottaneena mietin armeija-aiheisia perhekortteja. Kylläpä on hyvä seura: Meri Miina, Paula Pelko, Ansa Lanka! Ja aina joukkoon mahtuu Sisu Sankari. Mutta taidattekos tietää, mikä on armeijan yleisin tupaTessu. Pystykorva tietenkin. No, entäs kenelle antaisitte rynkkyrutistuksen ( hyvän halauksen ). Kuudestilaukeava viihdyttää – se sexpistols nimittäin. Ja sana kiirii uusille alokkaille, onhan käytössä hyvin huollettu myyntitykki. Armeijan ravintolakulttuuriin kuuluu Sissi Pakki ja ruuanvalmistustaitoihin Huti Tuli.

Leikki sikseen ja sanasotaset illaksi. Kun yksitoistavuotias tyttölapsi johtaa hirmujengiä, alkaa sotaterrori olla kotiovillamme. Ja me aikuiset emme osaa tehdä mitään, pelkästään uutisoida ja ihmetellä. Miten vartioimme maamme rajoja, kun kasvatukselliset rajat ja rikollisuudenkin rajat vuotavat pienestä pitäen. Lapsi nauraa aikuisten osaamattomuudelle!

Onneksi on tuulitaidetta. Suojaharso on nyt esittänyt oman näkemyksensä Seitsemän hunnun tanssista. Luonto laittaa aina ihmistä paremmaksi. Tosi kaunista ja rauhoittavaa, ihan kuin tanssin kuvaaja kuvailikin. Nousivat mieleen saippuapallot – enpäs vielä olekaan puhallellut, vaikka tuulet ovat mitä suotuisimmat. Eilen kaatui kiikku ja piha-aitaan ripustettu taulu putosi paikoiltaan ainakin kolme kertaa. Tuulee näet kulman takaa ja aidan rakosistakin! Ja taiteilija-apurahoja turhaan anoville sanon, että eihän tuohonkaan esitykseen tarvittu kuin harsonkappale ja tuuli. Ei maksa paljon, mutta vaivan maksaa moninkertaisesti.

Nyt se on todistettu! Laskut ovat katoamaton ja sukupuutolta säästyvä luonnonvara. Ne voi varastaa ja kätkeä, mutta ennemmin tai myöhemmin ne löytävät kohteensa. Kansanedustajan maineen takia toivon, että metsään piilotettu lasku ei kuitenkaan ollut karhu! Olikos se poliisivoimissa vai armeijassa se – karhukopla! Pitäkää itsenne lämpöisinä: älkää unohtako maastosssa maate pannessanne sitä peitetehtävää. Briteillä taivaasta sataa kissoja ja koiria, meillä se on onneksi pelkkää vettä.