968

31.07.3036

ENKELIVADELMIA

Valmistin isomummolle suklaakakkua. Siinä mietin, että kylläpä vadelmat tekisit terää tässä leipomuksessa, mutta minulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta hankkia niitä. Täytyy keksiä jotakin muuta. Siinä puuhastellessani olin hetken pois keittiöstä, ja kun palasin, työpöydällä oli noin 5 dl vastapoimittuja puutarhavadelmia! Mitä ihmettä! Heikki siihen, että naapurista tuotiin iloisen päivän toivotuksin. Kukaan ei tiennyt mietteitäni, ei kuullut minkäänlaista pyyntöä – ei sitten niin yhtään mitään. Vapahtajani ja Auttajani osallistui kakun tekemiseen pelkästä rakkaudesta minua ja tietysti myös kahvittelevia vieraita ja isomummoa kohtaan. Mitäs sanotte! Miettikää ajoitusta – eikö vain Jumala olekin ajoituksen Mestari. Ajoitus on monesti se seikka, joka paljastaa Jumalan mukanaolon kaikkein selvimmin.

Laadin tekstiviestin ja kiitin enkelivadelmista. Siunatkoon Herra sinun hyvyytesi. Jonkin ajan jälkeen tuli vastaus. Kyllä siunasi. Luin viestiäsi ja huomasin, että tililleni oli pantu 30 euroa. Jumala puhui minulle, että pitää antaa täyteen sullottu mitta. Sitten on lupa odottaa ihmettä itselleenkin. Jumala antaa runsaasti kitsastelematta. Meidänkin tulee tehdä samalla tavalla! Antaja ja saaja – saimme molemmat uskonvahvistusta enkelivadelmien välityksellä.

Meillä oli häiriö vedenjakelussa. Mutta kylläpä toimi tiedotus kunnassa moitteettomasti. Tuli tieto, että vikaa etsitään. Välttäkää turhaa veden lotrausta. Samalla kerrottiin, että seuraava tiedotus tulee kännykkään kolmelta. Ja tuli kanssa. Tätä toimintatapaa käyttämällä kansalaiset pysyivät tyytyväisinä ja vesi alkoi taas virrata. Jos veden suhteen käy tiedotus näin mutkattomasti – mikä niissä droonitiedotuksissa oikein viivästyttää ja mättää!

Paljonhan täällä on asioita, jotka ihmetyttävät kulkijaa. Vanhuutta ajatellen olen miettinyt vammaiselta ihmiseltä velotettua yö-wc-käyntiä. Kaksikymmnetä euroa. Mieleeni tuli vansinainen farssi pyörremyrskyn lailla. Entäs jos tarvitse veskiä vaikkapa kolme kertaa yössä. Ei riittäisi meikäläisen rahat siinä tapauksessa: 60 euroa vessamaksuja yhdestä yöstä. Mikä neuvoksi? Laskeako alle vai … Ei kovin kiva vaihtoehto odotella lammikossa tai raskautetussa vaipassa. Ja entäs jos kärsimykseni jälkeen läjäyttävätkin likaisen työn lisän. Menisi ojasta allikkoon tämä homma. En tohdi edes parodioida pitempää vatsatautia. Ainut auttava taho olisi tietysti se, että jos ei syö, ei kakkakaan lennä. Mutta miten siinä käy ihmiselle: oppiiko olemaan syömättä ja kakkimatta sopimattomina vuorokauden tunteina!

Työt alkavat ja tuottavuutta vaaditaan. Kun tuottavuus lisääntyy, vähenevät voimat yleensä samassa suhteessa. Voiko silloin pyytää lisää lomaa, pidempää lomaa. Ei kuulema voi. Tuottavuudella pyrittiin parempiin tuloksiin, ei leporellotteluun. Ensin tulevat riistetyt ja sitten orjuutetut.

Sotaa käydään miten milloinkin ja monenlaisilla rintamilla. Joku sanoa paukautti, että eutanasia on länsimaista sodankäyntiä ihmisyyttä vastaan. Tuottavuuden vaatimukset, se tulossota, ei tyydy päätelmään, että tyhjän saa pyytämättäkin!